Syyskuun viimeinen viikonloppu tuli vietettyä Belgiassa, Oostrozebeken pikkukylässä ja sen lähistöllä. Syynä reissuun oli viidettä kertaa järjestetty Ages Of Metal -festivaali. A.O.M. houkutteli tänä vuonna paitsi kiinnostavilla esiintyjillä, myös samantyyppistä saksalaista Keep It True -festivaalia reippaasti pienemmällä mittakaavallaan. Kun tähän vielä lisätään, että Belgiassa ei ollut tullut aiemmin vierailtua ja heidän oluensa tapaavat olla varsin erinomaisia, alkoi matka olla jo kovinkin houkuttelevan oloinen.
 |
| Festivaalipaikka JH 't Ipperste ulkoa. |
Ilmeisesti enimmäkseen talkoovoimin pyöritetty festivaali oli puitteiltaan ja järjestelyiltään loistava tapahtuma. Keikkapaikkana toiminut sali/baari oli juuri sopiva n. 500 hengelle, minkä verran loppuunmyytyyn tapahtumaan lippuja oli kaupan. Lava mahdollisti juuri halutun intiimit keikat bändeiltä, mutta ei kuitenkaan ollut liian ahdas. Tupakointiterassi tosin alkoi täyttyä kellon edetessä, mutta mahdollisuus poistua rakennuksesta tuopin kera korjasi tämän ongelman. Ainoastaan merchandise-tiskillä asiointi saattoi olla välillä hieman ahdasta, piste kun oli samalla terassilla sauhuttelijoiden kanssa. Bändien rojujen lisäksi paikalla oli pari varsinaista levy- ja paitakauppiastakin, mm. Metaleros Saksasta, mutta näiden myyntipisteet sijaitsivat rakennuksen ulkopuolelle pystytetyissä telttakatoksissa.
Juomien myynti tapahtumassa hoitui “juomapasseilla”. Erillisestä passimyymälästä sai kahdeksan ja 15 euron passeja, joilla sai viisi/kymmenen 2,5 dl olutta tiskiltä. Näin baarin puolelle ei missään vaiheessa kertynyt ruuhkaa, vaan juoman sai koko illan nopeasti ja helposti. Ruokamyyntiä baarin puolella ei ollut, mutta pihassa oli onneksi parkissa hodariauto, joka hoiti tämän puolen.
Jos jotain negatiivista tapahtumasta on sanottava, niin bändien jakaminen kahdelle päivälle siten, että ensimmäisenä soittaa neljä yhtyettä ja jälkimmäisenä yhdeksän, oli hieman raskasta lauantain venyessä hyvin pitkäksi päiväksi. Palveleehan tämä tietty paikallisia, kun perjantaina ehtii nähdä kaikki artistit vielä työpäivän jälkeenkin, mutta turistin kannalta ei ihan optimaalista. Majoituksen suhteen tapahtumapaikan sijainti on hieman syrjäinen, sillä lähimailla hotelleja on kovin rajatusti. Tätä helpottaa kuitenkin ilmainen leirintäalue, joskin sen varsinainen sijainti jäi vähän pimentoon. Pientä miinusta tulee Belgian julkiselle liikenteelle, jota ei tuntunut näin pienemmissä kylissä olevan kouluaikojen ulkopuolella, sekä kuulutusten puuttumiselle lähijunista.
 |
| Martyr |
Festivaalin avauksen hoiti hollantilainen Martyr. Tässä vaiheessa salissa ei ollut vielä varsinaista tungosta. Siitä huolimatta Martyrille riitti innokkaita faneja, varsinkin vanhemman puoleisia sellaisia. Innoissaan tuntui olevan myös bändi, ja varsinkin laulaja Robert Van Haren oli yhtä hymyä koko keikan. Valitettavasti yhtyeellä ei ensimmäisen levyn jälkeen ole ollut koskettimia mukana, eikä niistä nytkään päästy nauttimaan. Ihan kivasti vanhemmat biisit kuitenkin hoituivat, mutta uuden materiaalin pomppubiisit hieman hämmensivät. Joka tapauksessa ihan kiva aloitus festivaalille.
 |
| Avenger |
 |
| Avenger |
Huomattavasti paremman kokonaisuuden esitti Avenger (UK), joka esiintyi toisen kerran näillä festivaaleilla: he soittivat jo ensimmäisessä Ages Of Metal -festivaalissa vuonna 2009. Tällä kertaa keikka huipentui ensisinglen nimikkokappaleeseen Too Wild To Tame. Yleisön reaktio oli selvästi yhtyeen mieleen ja ilmeisesti hetken mielijohteesta Avenger palkitsi katsojat vielä ylimääräisellä encorella, joka oli Iron Maiden -lainalla Killers. Kieltämättä Di’Annon aikainen Maiden sopi ihan hyvin laulajalle Roddy B:lle, mutta mieluummin olisin kuullut jonkun setistä puuttuneen Avengerin oman kappaleen.
 |
| Manilla Road |
Perjantain viimeisenä esiintyjänä oli Manilla Road. Jotenkin tuntui, että bändi ja paikka olivat huomattavasti paremmat kuin hieman yli vuosi sitten Helsingissä todistamallani keikalla - nyt yksinkertaisesti kaikki tuntui sujuvan paremmin ja tempaavan mukaansa. Täytyy tunnustaa, että itse en kovin hyvin tunne yhtyeen tuotantoa Crystal Logic - The Deluge -välin ulkopuolelta, mutta tämä ei päässyt juuri häiritsemään - varsinkin, kun ennen encoreja saatiin nelikko The Ram, Flaming Metal Systems, Crystal Logic ja Necropolis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti